Verho lapsuudesta

Tänään taas sateinen päivä innoitti harrastamaan turhasta rojusta luopumista. Tämä projektihan alkoi viime marraskuussa ja silloin vietiin heti alkuunsa tällainen kasa UFF:in konttiin. Viime kuussa vein paljon tavaraa kirppikselle ja paljon siellä myös myin. Tänään laitoin taas menemään UFF:ille vaatteita ja kenkiä jotka eivät kirppiksellä kaupaksi menneet, sekä vähän muutakin. Tässä eka satsi ja eteisessä odottaa vielä neljä pussillista jotka vien huomenna.

En voi käsittää, miksi on tullut jemmattua tätä vaatetta ja roinaa jota kukaan ei meillä käytä eikä tarvitse. Tuntuu vapauttavalta saada kaappeihin tilaa ja päästä eroon ylimääräisestä. Karsin ja karsin ja karsin....

Asiasta toiseen...testattiin tänään nämä Vaasan grillityynyt. Lapsille rosmariini-merisuola ja aikuisille chili. Jos olis kovinkin tulinen. No ei ollut. Aina nää kaupan chilijutut tuottaa pettymyksen. Mutta joo, nämä olivat kuitenkin ihan ok, väliin laitettiin itse tehtyjä jauhelihapihvejä ja syötiin itse tehtyjen valkosipulilohkoperunoiden, salaatin ja tankoparsan kanssa.

Kaappeja tonkiessa törmäsin tähän mun vanhaan verhoon. Ikivanhaan. Paitsi että enhän minä ole ikivanha? Verho käy tosi kivasti lastenhuoneen keltaisen seinän kanssa.

Vapaapäivä

Vietettiin Veeran ja Viivin kanssa vapaapäivää Jyväskylässä vaateostoksilla. Varsinkin Matildan kesävaatetilanne, etenkin housujen osalta oli aika huono. 

Nämä löytyivät Lindexiltä jossa muuten oli paljon ota 3 maksa 2 tuotteita, ja kun osti 40 eurolla, sai 10€ alennusta.

Hattu ja shortsit H&M, toppi Lindex.

Viian tuliaiset samoista kaupoista.

Ja tässä Viivin valinnat. Veeran eivät joutaneet kuvattavaksi, ja itsellenikin löysin muutaman paidan kesäksi.

Laukkua oli tarkoitus katsoa myös, mutta en sitten malttanutkaan enää laukkukauppaan kun sain näin kivan Espanjan tuliaisen.

Kaupunkireissun jälkeen maisteltiin jäätelöä kotosalla. Tuo sour Jättis on kyllä hyvää. Lemppariani sitruuna-lakritsia ei taideta enää valmistaa. Ainakaan sitä ei löydy täältä.

Meidän tontin vieressä on pieni, hiljainen leikkipuisto jossa ei paljon ihmisiä käy. Siinä käytiin tänäänkin keinumassa. Aika aution näköistä mutta kovasti Viia tuolla keinuu ja hiekkakakkuja väsäilee.

Viime kesänä kunta leikkasi nämä meidän ja puiston väliset puskat aivan matalaksi. Onneksi tämän päädyn aidat kasvoivat edes. Kuvasta vasemmalle nimittäin kaikki kuolivat leikkuun jälkeen. 

Tänään

Hyvä päivä töissä.

Hyvä iltapäivä kotona ja rantareissu. 

Matildan ekat kahlaamiset.

Hyvä ilta mökillä.

Hyvä päivä!

Hoppu

Kesä toi kiireet. Töihin ja kotiin. Ja sehän vaan passaa :) Mun porukat oli mun veljen luona Espanjassa lomalla joten se tiesi tuplakiirettä töihin. Ja myös kotiin koska työpäivät tuppasi vähän venähtämään. Kun tämä päivä on pulkassa, niin sitten on töitä tehty 11 päivää ilman vapaapäivää ja huomenna olen vapaalla.

Kuten arvata saattaa, ei näillä kiireillä millään ehdi kasvimalle. Muutenkin tulis pikkasen liian kalliit sipulit ja salaatit jos kasvimaalle kantaisi tuota kallista kunnan vettä kun ei omaa kaivoa ole. Meidän kasvimaalle istutetaan tänä kesänä nurmikkoa. Mikko teki mulle kieroista jämälaudoista pari tällaista laatikkoa terassin viereen. Tähän tuli sipulia, toiseen tulee tilliä ja salaattia.

Ei tullu loput mun uusista terassikalusteista tällä viikolla. Piru vie. No ehkä ensi viikolla. Kukkia sain kuitenkin laitettua purkkeihin. Tämä tulee sitten terassin pöydälle:

Ja nämä on menossa etupihalle. 

Tämä on terassin/ruokailutilan ikkunalaudalla. Ostan joka vuosi tähän kohtaan saman värisen pelargonian. Rakastan näitä mummokasveja! Vaikka ne haiseekin pahalta!

Nämä jäävät terassille roikkumaan. Pitää tänään ostaa amppelille kannake. Näiden kukkien tarina on sellainen että pyysin Mikkoa tuomaan töistä sinisiä ja valkoisia lobeliota mutta se toi violetteja (kuvassa näyttävät sinisiltä mutta violetteja ovat) ja valkoisia petunioita :D Enkä viitsinyt takaisin viedä niin ostin näille humalan kaveriksi.

Tänä aamuna heräsin jo kuudelta odottelemaan töihin pääsyä. Kohta siirryn kahvikuppini kanssa takaisin ulos.

Ja tutut tietää, etten todellakaan ole mikään mekkoihminen, mutta mulla on tänään mekko päällä. Ja huomenna mennään Jyväskylään ja saatanpa ostaa sieltä toisenkin!

En keksi mitään hyvää otsikkoa tähän

Olipa loistokelit tänään! Perheyrityksessä työskentelyssä on sekin hyvä puoli, että voi puolittaa työpäivänsä toisen kanssa. Minä menin aamulla neljäksi tunniksi töihin, Mikko tuli jatkamaan yhdestä viiteen. Näin ei mene koko sunnuntai töissä toisella, ja tuo neljä tuntia kyllä menee äkkiä.

Mun vapaa-ajalla me pyykättiin ja viikattiin. Maalattiin keinun vihreää runkoa mustaksi. Ihmeteltiin voikukkia ja nurmikkoa.

Ja aloitettiin terassin tuunaaminen vähän mukavammaksi oleskelualueeksi. Tässä kuva lähtötilanteesta.

Sen verran homma edistyi että sain raahattua roskat pois, vaihdettua vanhan terassimaton paikkaa ja viriteltyä uudet matonpätkät paikoilleen. Niin ja tuon mini kasvihuoneen irrotin. Se oli nippusiteillä kiinni. 

Tuohon on tulossa vielä muovinen räsymatto, sekä se puutarhakalusto. Siitä on jo yksi sohva saapunut. Loput osat pitäisi tulla ensi viikon aikana. Kukkien laiton kanssa koitan malttaa vielä, sillä odotan meille töihin erään tietyn puutarhan kuormaa.

Tissitön

No se imetyksen lopetus.

Eka yö:

Isi nukuttaa. 30 min itkua joka loppuu kuin seinään. Jep. Se siitä omassa sängyssä nukkumisesta. Isi otti lapsen kainaloonsa ja ilmoitti että "se näytti surkeelta kun istui yksin siellä häkissä eikä se halunnu olla siellä. Nukahti heti kun otin viereen". Matilda heräili läpi yön tunnin välein itekemään ja itkeskeli kerralla n. vartin. Oli seuraavana päivänä vetänyt oikeen kunnon päikkärit hoidossa. JÄNNÄ....

Toinen yö:

Isi nukuttaa jälleen. 5 minuutissa unessa. 4 herätystä yöllä. Itkua vain parisen minuuttia per kerta.

Kolmas yö:

Isi nukuttaa. Nukahtaa 5 minuutissa ja herää kaksi kertaa yöllä kitisemään hetkeksi. 

Neljäs yö:

Samanalainen kuin kolmas.

Että eiköhän tässä olla jo voiton puolella. 

Näin hyvät puistoilukelit täällä tänään. Minä vaan vietin päivän töissä ja huomennakin olisi mentävä.

Avainnaulakko osa 2.

Tämä idea on muhinut jo pitkään, ja hyllykin ollut hankittuna jo kauan mutta jostain syystä toteutus on taas ollut varsin hidasta. Se lusikoista tekemäni avainnaulakko siirtyi keittiöön tauluksi. Tämä versio on enempi mun juttu.

Muutama koukku tuohon viriteltiin ja tuo Mikon ärsyttävästi eteisen lipaston päällä pyörivä lompakkokin mahtuu just tuohon hyllylle mun aina laukun pohjalle hukkuvan auton avaimen kans.

Mulla olis noita mökkejä vielä kaksi isompaakin kokoa. Taitavat mennä pienten tyttöjen huoneeseen ainakin toinen jahka se saadaan remontoitua.

Puuarkkukin saatiin kasattua ja paikalleen. Ihan kätevä, jos haluaa säilyttää siinä hmmm...pumpulia. Pohjalevy ei järin paksu ole, mikä sinänsä ei haittaisi JOS sen alla menisi edes muutama tukipuu. Mutta ei mene. Mikon piti sinne sellaiset askarrella koska kuten kuvasta näkyy, tämä tuli kirjojen ja valokuva-albumeiden (sekä näköjään yhden shakkilaudan) säilytykseen.

Tässä paikalla oli ennen tämä (pahoittelen mutten löytänyt ainuttakaan kuvaa jossa katse ei ensimmäisenä osuisi Wagnerin persereikään):

Yöllinen elämämme

Kuten tunnisteen unikoulu -alta voi lukea, sujui unikoulun pitäminen Matildalle 8 kuukauden iässä melko kivuttomasti ja vähemmällä huudolla mitä osasimme odottaa. Hommaan on kuitenkin tullut takapakkia jokaisen sairastelun myötä. Minusta ei ainakaan ole huudattamaan kipeää lasta yksin sänkynsä pohjalla. Tuskin on monesta muustakaan. Joten tyttö on silloin otettu aina viereen. 

Tietenkään vieressä nukuttujen jaksojen jälkeen omassa sängyssä ei ole meinannut uni maittaa ollenkaan. Ollaan nyt helmikuusta tähän hetkeen sairasteltu melko lailla. Oksennustautia, sitkeää flunssaa yhdistettynä allergiaan, poikkeuksellisen voimakas rokotusreaktio viiden päivän kovalla kuumeella, sairaalassa käyntiä ja silmätulehdusta ynnä muuta. Päätin, että tyttö saa nukkua vieressä ja seuraava unikoulu pidetään sitten kun lopetan imetyksen kokonaan. 

Noh. Tilannehan riistäytyi käsistä tyystin. Matilda on syönyt tissiä yöllä ja voisin sanoa että viime aikoina melkoisen hanakasti. Viime viikon aikana on menty siihen tilanteeseen että nukahdettuaan tyttö saattaa herätä jo 15-30 minuutin jälkeen huutelemaan tissiä. Oma aika iltaisin on siis melko nollassa. Silmät aukeaa sunnilleen saman tien kun tissi häviää suusta!

Olen ollut tilanteeseen todella kypsä ja suunnitellut imetyksen lopettamista kokonaan jo jonkin aikaa. Tänään sitten sain antibioottikuurin, vaivaan jonka vuoksi olen kerran jo maannut sairaalassa tiputuksessa kolme päivää. Kuurin kestää viisi päivää, EIKÄ SEN AIKANA SAA IMETTÄÄ. Kerkesin ottaa jo yhden tabletin aamupäivällä, joten......tänään on tullut aika lopettaa imetys ja aloittaa se (toivottavasti) viimeinen unikoulu. 

Ja vaikka olenkin ollut kypsä tähän tissiralliin, silti ensimmäinen ajatukseni kun tajusin että tänään tämän pitää loppua oli, ooooooh FUCK! Sauma on muutenkin sangen sopiva, kun sunnuntainakin pitää olla töissä tällä viikolla. Mutta eihän tälle ikinä tule hyvää hetkeä.

Äitienpäivänä

Turha odottaa mitään syväluotaavaa analyysia siitä, millainen äiti olen. Vaikka sitä asiaa oikeastaan aika usein pohdinkin. Mutta tässäpä tämän päivän tapahtumia kuvin ja sanoin:

Heräsin aamulla itse keittämään kahvit, paistamaan croissantit ja letut. Tänä(kään) äitienpäivänä kukaan ei palvonut maata jalkojeni alla. Hah! 

Mutta sain ihania lahjoja, kortteja ja piirrustuksia kasapäin!

Väsäilin itselleni äitienpäiväkynnet.

Tähän mennessä olen pessyt neljä koneellista pyykkiä. Äsken puhtaita kaappiin viedessäni tuskastuin (taas) vaatekaapin ahtauteen. Olen valloittanut Mikonkin kaapista jo alahyllyn ja silti tuntuu että kaapissa on niin täyttä ettei sieltä ikinä löydä etsimäänsä. Jostain syystä musta silti tuntuu aamuisin ettei mulla ole MITÄÄN PÄÄLLEPANTAVAA?! Ajat sitten olen siirtänyt sukka- ja alusvaatelaatikot kodinhoitohuoneen kaappiin ja nyt sain idean raivata sieltä kaapista pari hyllyä lisätilaa.

Treenivaatteet muuttivat nyt kodinhoitohuoneeseen viemästä tilaa vaatekaapista.

Ja koska vielä alahylly jäi vapaaksi, laitoin kengät ja kuulat sekä aina hukassa olevat rannesuojatkin tänne kaappiin. Saatiinpahan siihen ylitse tursuvaan kenkätelineeseenkin kaksi paikkaa lisätilaa. Kaksi kassillista lähti tästä kaapista muuten ihan roskiin. En vaan käsitä miksi olen jemmannut 1000 palan palapelejä joista puuttuu osa paloista, sekä muuta yhtä älytöntä. Tulee aina hyvä fiilis kun saa yhden kaapin kuntoon ja pääsee rojusta eroon!

Valmistautumista äitienpäivään

Käytiin tänään kakuttamassa, kukittamassa ja lahjomassa oma äitini. Tässä hänen kakkunsa. (Suklaakakku.)

Itselleni tein salmiakki-sitruunakakun. Päällä on hopeatoffeesta keitelty kinuski. Nam!

Nyt täytyy rientää siivoamaan sotkut, että voi huomenna keskittyä vain olennaiseen :) 

Parhaat pikkuleivät

Ajattelin jakaa omasta mielestäni parhaiden pikkuleipien ohjeen sekä omat vinkkini onnistumiseen. Näistä lemppari pikkuleivistäni tulee koostumukseltaan pehmeitä ja vadelma marmeladilla täytettyinä meheviä.

Vaahdota 400g voita ja 2,5dl sokeria. Lisää 2 munaa sekä 10dl vehnäjauhoja joihin on sekoitettu 2 tl leivinjauhetta sekä 4tl vaniljasokeria. Anna taikinan levätä jääkaapissa viitisen minuuttia ennen leipomista. Leivo suoraan jauhoitetun leivinpaperin päälle ja kaulitessakin kannattaa siivilöidä taikinan päälle jauhoja sillä taikina tarttuu melko helposti. Taikina saattaa olla helposti hajoavaa, joten siksi luulen että avaimet onnistumiseen ovat sopivan viileä keittiö, sekä tuo suoraan leivinpaperille leipominen jolloin pikkuleipiä ei tarvitse siirrellä.

Ai niin, pitäähän ne paistaakin. 200 asteessa n. 8 min. Ja vadelma marmeladilla täytin, mutta käy siihen täyttämiseen muutkin.

Ehkä ens kesänä?

Tiedätkö sen tunteen kun on hommia joita pitäisi tehdä, asioita joita pitäisi hoitaa ja ongelmia joita pitäisi ratkaista mutta lykkäät näitä asioita vaan tuonnemmaksi. Ne vaivaa mieltä koska ne on tekemättä mutta silti vaan lykkäät niitä. Vaikka itseasiassa pääsisit helpommalla tekemällä ne hommat, niin että ne olisivat sitten pois mielestä.

No mulla kaikki autoon liittyvä on sellaista. Tankkaan viimetingassa. Katsastan myöhässä, vaihdan kesärenkaat myöhässä, ja siivoan harvoin ja ulkoa pesen vielä harvemmin. Mikko jaksaa naljailla tästä kuinka sotkuinen mun auto on mutta kotona pitää olla siistiä. Ja kyllä, se sotkuisuus siellä autossa todellakin on häirinnyt mua, joka päivä. Kunnes. Viime sunnuntaina. Mä siivosin sen. Pesin jopa auton matot kylppärissä. Ja käytin sen renkaanvaihdossa. Joku muu (Mikko) saa käyttää sen pesussa koska siihen mä en vaan kykene. Oon muutenkin vahvasti sitä mieltä että kyllä nää autojutut siivoomisineen olis miesten hommia.

No sitten se seuraava juttu. Ikkunoiden pesu. Inhottavaa inhottavaa inhottavaa. Pari vuotta jo olen harkinnut jonkinmoisen apuvälineen hankkimista. Ja nyt sitten vihdoin, meille tuli tämä. Kärcher WV 75 plus. Tuolla ikkunanpesu todellakin on niin helppoa että sen osaa mieskin. Mikko jo parit ikkunat sillä sujuvasti pesaisi.

Ja seuraavaksi. Pihan siivous. Niinkuin mainitsinkin. Ei vois vähempää nää puutarhanlaitot kiinnostaa. Kuitenkin etupihan kukkapenkin (sen ainoan) ympärillä ollut muoviaitajuttu oli viime talven jälkeen mennyt niin huonoon kuntoon että sille oli pakko tehdä jotain. Tää homma on laitettu aluilleen, mutta tarviin lisää tarvikkeita (tiiltä) sen loppuun tekemiseksi. Tuolla rikkaruohojen alla siis on kuunliljat. Ovat tulleet n. pari senttiä jo mullan alta taas esille.

Yksi rästihomma jonka myöskin sain sairasteluiden lomassa pois päiväjärjestyksestä on kirppispöydän varaaminen. Kihvelikirppiksellä pidin pöytää 2 viikkoa ja pääsin eroon 56 tuotteesta sekä jäin plussalle satasen verran. Iloinen yllätys. Olin ajatellut että jos nyt edes muutaman kympin sais. Kirppiksellä kaupaksi menemättömät tavarat ilmoitin samantien fb kirppikselle ja osa niistä on siellä jo mennyt. Tämän operaation yheydessä tuli siivottua myös keittiön ikuiset riesat, ne kaksi kaiken niellyttä alakaappia. 

Olen suunnitellut uutta terassia/tuon olemassa olevan laittelua vähän viihtyisämmäksi. Vuosia. Tämäkin asia on laitettu eteenpäin tilaamalla uusi puutarhakalusto. Tuollainen kuin kuvassa, ja siihen yksi lisäsohva. 

En muista olenko täälläkin tuskaillut kun meillä oli olkkarissa sellainen avohyllykkö josta Matilda kävi koko ajan purkamassa tavaroita. Senhän mä jo myin, tai siis vaihdoin maalaamiseen meidän henkilökohtaisen maalarin kanssa. Siinä hyllykössä olleet tavarat on täyttäneet kodinhoitohuoneen lattioita lojuessaan säilytyslaatikoissa talvesta saakka. Ja nyt viikonloppuna ystäväni pojan synttäreillä näin heidän olkkarissaan arkun. Heti välähti, että tuollaiseen ne tavarat on kätevä meilläkin kätkeä. Ja samana iltana tilasin jo tämän, Hobby Hallista. Tänään hain sen postista ja nyt se odottaa kasausta.

Mulla on niiiiin hyvä fiilis että nää asiat on nyt hoidossa, tai ainakin jo sinne päin! Osasyy tähän asioidenhoitamispuuskaan saattaa tosiaan olla tää meidän pitkä sairastelu ja se että jotain on ollut pakko saada aikaiseksi kun ei ole päässyt liikkumaan. No ihan tyystin liikkumatta en ole ollut koska persuus on ruvella (kirjaimellisesti!) vatsalihastreeneistä. Tänään pitkästä aikaa uskalsin kuulailla, ja vaikka jalat onkin olleet tauolla, ei tuon 16 kilon kuulan kanssa kyykkääminen tuntunut juur missään, joten voinen siirtyä siihen 24 kiloon takaisin. Sen kunniaksi, nyt vähän maitojäätelöä ja sohva!